Vaalikoneet ovat monille äänestäjille tärkein tapa saada tietoa ehdokkaista. Vaalikoneen hyvä puoli onkin, että siinä voi yhteismitallisesti verrata ehdokkaiden näkemyksiä ja perusteluita. Vaalikone tekee myös laskutoimituksen - kertoo, ketkä ehdokkaista ovat lähimpänä omaa ajattelua.
Vaalikone on hyödyllinen, mutta ei missään nimessä kaikkivoipa. Sen antamiin tuloksiin ei kannata sokeasti luottaa. Suositeltava tapa toimia on omien vastausten jälkeen katsoa tarkemmin itseä kiinnostavien ehdokkaiden vastaukset, etenkin vastausten yhteyteen kirjatut sanalliset täydennykset. Näin saa paremman käsityksen ehdokkaiden näkökannoista ja voi painottaa kysymysten merkitystä itselleen mieluisimmalla tavalla.
Vaalikoneiden tehtävä on tehdä eroja ehdokkaiden välillä. Tästä johtuen kysymykset ovat usein jollain tavalla konstikkaita. Jos kysyttäisiin "tahdotko kuntasi parasta?" tai "ottaisiko työikäisiä lapsiperheitä, jos he tahtovat rakentaa omakotitalon kuntaasi ja lupaavat ilman erillistä korvausta kehua kuntaasi sosiaalisen median kanavissaan?" ehdokkaiden välille ei saataisi eroja.
Klassinen vaalikone kysymys on "Jos taloudellinen tilanne vaatii, kumpaa suosisit, leikkaat palveluista vai korotat veroja?" Tällä kysymyksellä ehdokas näyttää puolensa isossa jakolinjassa, miten kunnan taloutta hoidetaan. Periaate tulee usein näkyviin muulloinkin kuin pakkotilanteessa.
Osa vaalikonekysymyksistä on ongelmallisia tai ihan vain huonoja. Mielestäni Sanoman vaalikone oli yleisesti ottaen paras. Kysymykset tekivät eroja, mutta ehdokas pääsee positiivisella tavalla kertomaan näkemyksiään. YLEn vaalikone oli minulle pettymys. Kysymykset olivat polarisoivia, eikä "keskitien vastausvaihtoehtoa" ollut. Lisäksi kysymykset tuntuivat olevan sopivampia isoihin kaupunkeihin, eivätkä kovin mielekkäitä Mänttä-Vilppulan kokoiseen kuntaan. Iltalehden vaalikone oli huonoudessaan omaa luokkaansa. Lisäksi tein Nuorten vaalikoneen, joka oli "ihan hyvä", mutta poti samaa ongelmaa kuin muidenkin eturyhmien vaalikoneet: painotus oli yksipuolinen. Sitä ei kannata missään nimessä tehdä ainoana vaalikoneena, mutta taustatukena laaja-alaisemmalle vaalikoneelle se puoltaa paikkaansa.
Sitten nostoja huonoista tai ongelmallisista kysymyksistä:
(YLE) Kouluissa ja päiväkodeissa tulee vähentää lihan tarjoamista. Minusta tämmöiset ovat enemmän operatiivisia asioita, kuin valtuustoasioita. Lisäksi tässä haetaan kiihkoa, joka saa voimansa polarisaatiosta. Eli kun ehdokas vastaa tähän kysymykseen, hänen voi olla vaikea pysyä kysymyksenasettelussa, koska tiedetään, että oikeasti tässä kysytään aivan muuta kuin sitä, mitä tiistaina on koulun ruokalistalla.
(YLE) Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä. Taaskin sanoisin, että nämä asiat ovat kurantteja opettajainhuoneessa, ei valtuustosalissa. Valtuutetuilla on oikeasti iso kouluun liittyvä päätösvalta, ja sitten ajatellaan, että on jotenkin oleellista, mitä kevätjuhlassa lauletaan ja kuinka monta säkeistöä.
(YLE) Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle. Tämä periaatteessa voi olla hyvä jakolinjakysymys. Mänttä-Vilppulassa ei ole painetta tällaiselle kaavoitusongelmalle, joten käytännössä ehdokkaat pannaan valitsemaan asemoituminen heimojen väliltä.
(YLE) Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen. Kysymys koskee isoja kaupunkeja. Mitä tästä kuuluu olla mieltä Mänttä-Vilppulassa?
(YLE) Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista. Kysymyksellä annetaan ymmäärtää, että itsepalvelukirjasto automaattisesti säästää henkilöstökuluja. Näin ei ole, ja tällä saadaan syntymään vaikutelma, että kirjastohenkilökunta on tarpeeton kuluerä, kun kirjaston palvelut hoituvat kyllä ilman työntekijöitäkin.
(YLE) Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella. Kysymys typistää sinänsä tärkeän aiheen lippukysymykseksi. Minä esimerkiksi suhtaudun liputukseen niin, että meillä on liputuskäytännöt, joita noudatamme. Julkinen sektori liputtaa juuri niin kuin ohjeet ovat. Pride-liputus ei ole osa liputusprotokollaa. Minusta kunta voisi osoittaa tukeaan yhdenvertaisuudelle jollain muulla tavalla kuin laittamalla lippuja liehumaan. Miten tähän tässä tapauksessa vastaa "oikein"? (vrt. nuorten vaalikoneen kysymykseen Kunnassani tulisi tehdä enemmän toimia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjinnän ehkäisemiseksi.)
(Iltalehti) Sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Miten tämä liittyy kuntapolitiikkaan??
(Iltalehti) Keskustelu siitä, että tyttöjä ei saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi, vain sekoittaa lasten päät. Tai tämä??
(Iltalehti) Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella. Onko Mänttä-Vilppulalla oma puolustusbudjetti??
(Iltalehti) Mitään ei saa enää sanoa. Ehdottomasti huonoin vaalikonekysymys!
Sanoman ja nuorten vaalikoneista en löytänyt ilmeisen huonoja kysymyksiä. Niissä myös oli "lisätietoja", jotka taustoittivat kysymystä.
Kun siis täytät vaalikonetta, älä tyydy vain katsomaan lopun prosenttilukuja. Vaikka koneesta on aitoa apua ehdokasvalinnassa, sinä tiedät paremmin kuin kone, kenelle haluat antaa äänesi vaaliuurnilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti